Hovi
Tämä artikkeli käsittelee hallitsijan hovia. Hovi on myös sukunimi.
Hovi on hallitsijan (historiallisesti myös korkeiden aatelisten tai kirkkoruhtinaiden) asunto, tilukset ja muu lähiympäristö sekä siihen kuuluva henkilökunta.[1] Hovissa sen haltija, teki päätöksensä ja vietti siellä aikaa. Hovit ovat tärkeitä kulttuurillisia ja poliittisia keskuksia. Hovit on useimmiten rakennettu palatsiin tai linnaan, mutta mahdollisesti myös kartanoon tai muuhun suureen rakennukseen. Renessanssin aikaan hovit kehittyivät enemmän kulttuurilliseen suuntaan. Tällöin kuninkaalliset, ruhtinaat ja muut aateliset ja rikkaat kiinnostuivat taiteesta, varsinkin antiikkisesta ja keräsivät suuret kokoelmat hoveihinsa.
Henkilökunta
Hovin tärkeitä työntekijöitä ovat mm. hovimarsalkka, hovimestari, hovimies, hovitaiteilija ja hovinarri. Hoviin kuului myös paljon muutakin väkeä, jotka hoitivat hovia, sen ympäristöä kuin asukkaita, joita he myös palvelivat ja avustivat.
Historia
Muinaisen Egyptin faaraon hovissa oli runsaslukuinen palveluskunta. Erityisenä kunniatehtävänä pidettiin faaraon aamupukeutumisessa avustamista. Merkittävää osaa hovissa esittivät faaraoiden imettäjät. Ramses III:n aikana faaraon haaremissa paljastui salaliitto, jonka tavoitteena oli vanhan ja sairaalloisen Ramses III:n syrjäyttäminen.[2]
Suomi
Tunnetuin suomalainen hovi sijaitsee Turun linnassa.
Savossa, Karjalassa ja Inkerissä hovi-nimitys viittaa kartanoihin ja yleensäkin suuriin maatiloihin.[3]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 1. Egypti - Etu-Aasia, s. 259-265. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09729-2.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 881
