Kuorsumaanjärvi
| Kuorsumaanjärvi | |
|---|---|
 Kuorsumaanjärveä idästä toukokuussa 2016. | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Sastamala (Kiikoinen) |
| Koordinaatit | 61°30′48″N, 22°35′58″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) |
| Laskuoja | Kuorsumaanoja [1] |
| Järvinumero | 35.154.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 64,3 m [1] |
| Rantaviiva | 6,938 km [2] |
| Pinta-ala | 1,79663 km² [2] |
| Keskisyvyys | alle 1 m [3] |
| Suurin syvyys | noin 3 m [3] |
 Kuorsumaanjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Kuorsumaanjärvi on Pirkanmaalla Sastamalassa Kuorsumaan kylässä sijaitseva suojeltu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Kauvatsanjoen valuma-alueen Kauvatsanjoen ala-osan alueen Kiikoisjoen alueeseen. Järvi on vanhastaan tunnettu lintujärvi.[1]
Maantiede
Järven pinta-ala on 180 hehtaaria ja sen pituus on 2,2 kilometriä ja leveys 1,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven etelärannalla, josta saa alkunsa 6,0 kilometriä pitkä Kuorsumaanoja, joka laskee Kiikoisjokeen.[1][2]
Järven rantaviiva on 6,9 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Länsirannat ovat peltojen reunustamia, mutta etelä- ja pohjoisrannat ovat ojitettua metsäistä suota. Rannoilla on loma-asutusta ja ympäristössä on useita maatiloja.[1][2][3]
Luonto
Kuorsumaanjärvi on eutrofinen järvi, jonka etelä- ja pohjoispäät ovat ehtineet kasvaa umpeen. Järven kasvituotanto on runsasta ja elättää runsaan hyönteiskannan. Hyönteisiä hyödyntävät lukuisat linnut, joita pesii järvellä useita lajeja. Rannat ovat pääosin ruokoluhtaa, kaislaluhtaa ja korteluhtaa.[3][4]
Tavattavia kasvilajeja ovat muun muassa kapealehtiosmankäämi, nuokkurusokki, uistinvita, pystykeiholehti, terttualpi, myrkkykeiso, sorsansammal, hetesirppisammal, upposirppisammal ja isovesitähti. Pesimälinnustoon kuuluvat ainakin härkälintu, laulujoutsen, silkkiuikku, sinisorsa, tavi, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä ja nokikana, mustakurkku-uikku, kurki, luhtahuitti ja ruskosuohaukka. Syys- ja kevätmuuton aikana järvi on lintujen levähdyspaikka muun muassa joutsenille.[3][5]
Kuorsumaanjärvi rantavyöhykkeineen on suojeltu osana Euroopan unionin Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoa. Kuorsumaanjärvellä suojellaan Euroopan unionin lintudirektiivin I liitteessä mainittuja lajeja. Kuorsumaanjärven suojelu perustuu sen merkitykseen lintujen muutonaikaisena levähdyspaikkana ja pesimäalueena. Erityisesti järven pohjois- ja eteläpää ovat tärkeitä lintujen pesinnän kannalta. Suojellun alueen laajuus on 226 hehtaaria.[6][7]
Virkistyskäyttö
Järvellä on pohjoispäässä sijaitsevat vuonna 2003 valmistuneet laavu ja lintutorni ja kaakkoiskulmassa toinen laavu. Laavut liittyvät Kuasman Kiäppi-retkeilyreitin rakentamiseen. Koillisrannassa on uimaranta.[3][8]
Historiaa
Järven vedenpintaa haluttiin alentaa ja siksi jätettiin hakemus järvenlaskusta vuonna 1853.[9] Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa järven nimi kirjoitettiin "Kuorsumanjärvi" ja sen rantaviivassa oli tuolloin selviä lahtia. Etenkin järven pohjoispää oli pitkulaisempi. Luoteiskulmassa sijaitsi "Kuorsmaan" torppa.[10]
Lähteet
- ↑ a b c d e Kuorsumaanjärvi, Sastamala (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 28.11.2014.
- ↑ a b c d e f Ympäristö.fi: Kuorsumaanjärvi, päivitetty 23.8.2013
- ↑ Vilenius, Pauliina: Kaija Helle tekee arvokkaat luontokohteet tutuksi. Alueviesti, 3.2.2016, 34. vsk, nro 5, s. 18. Sastamala: Kustannusliike Aluelehdet Oy. ISSN 1236-0619.
- ↑ Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys: Sastamala, Kuorsumaanjärvi[vanhentunut linkki], 2013
- ↑ Kuorsumaanjärvi www.ymparisto.fi. Viitattu 13.9.2023.
- ↑ Natura 2000 -verkosto Ympäristöministeriö. Viitattu 13.9.2023.
- ↑ Satakuntaliitto: Kuorsumaanjärvi sekä Kuosman kiäppi-patikkareitti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 258. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
- ↑ Kalmbergin kartasto: R III : List 10, suoraan: kartalle, 1855-56
Aiheesta muualla
- Kiikoinen: Kuorsumaa - kyläkuvaus (Arkistoitu – Internet Archive)
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
