Luettelo Suomessa haitallisista vieraskasvilajeista
Luettelo Suomessa haitallisina pidetyistä vieraista kasvilajeista: Suomen lainsäädännössä haitalliseksi määrätyt kasvilajit koostuvat Euroopan unionin yhteisestä vieraslajiluettelosta sekä sitä täydentävästä kansallisesta luettelosta.
Haitalliset lajit
Euroopan unionin vieraslajiluettelo
Euroopan unionin vieraslajiluettelon sisältämistä kasvilajeista kuusi esiintyy Suomessa luonnonvaraisena. Jättiputkiryhmän (Heracleum persicum -ryhmä) kolmas laji armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) kuuluu myös tähän luetteloon, mutta sen esiintymistä Suomessa ei toistaiseksi ole vahvistettu.[1]
- japaninkelasköynnös (Celastrus orbiculatus) (satunnainen viljelykarkulainen 1900-luvulla)[2]
- jättipalsami (Impatiens glandulifera) (vakiintunut)[3]
- kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum) (vakiintunut)[4]
- keltamajavankaali (Lysichiton americanus) (vakiintunut)[5]
- kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii) (satunnainen)[6]
- persianjättiputki (Heracleum persicum) (vakiintunut)[7]
Suomen vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo sisältää Suomen oloissa haitallisina pidetyt vieraslajit, jotka eivät kuulu EU:n vieraslajiluetteloon. Kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat kasvilajit vuonna 2019 annetun (Valtioneuvoston asetus 704/2019), viimeksi vuonna 2023 muutetun asetuksen (VN 912/2023) mukaan ovat:[8]
| Suomenkielinen nimi | Tieteellinen nimi | Tarkennus | Kuva |
|---|---|---|---|
| alaskanlupiini | Lupinus nootkatensis |  | |
| hamppuvillakko | Jacobaea cannabifolia |  | |
| isopiisku | Solidago gigantea | kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä) |  |
| japanintatar | Reynoutria japonica |  | |
| kanadanpiisku | Solidago canadensis | kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä) |  |
| kanadanvesirutto | Elodea canadensis |  | |
| komealupiini | Lupinus polyphyllus |  | |
| korkeapiisku | Solidago altissima | kuuluu kanadanpiiskuryhmään (Solidago canadensis -ryhmä) |  |
| kurtturuusu | Rosa rugosa | punakurtturuusu (Rosa rugosa f. rugosa) ja valkokurtturuusu (Rosa rugosa f. alba) |  |
| lännenpalsami | Impatiens capensis |  | |
| sahalinintatar eli jättitatar | Reynoutria sachalinensis |  | |
| tarhatatar eli hörtsätatar | Reynoutria × bohemica |  | |
| valkopajuangervo | Spiraea alba | myös muunnokset vitipajuangervo (Spiraea alba var. alba) ja kaljupajuangergo (Spiraea alba var. latifolia) |  |
| viitapihlaja-angervo | Sorbaria sorbifolia |  | |
| vuorivaahtera | Acer pseudoplatanus |  |
Muut vieraslajit
Vuonna 2012 laaditun Suomen kansallinen vieraslajistrategian lajit, joille ei ole myöhemmin määrätty laissa vieraslajiasemaa:[9]
- albertanvehnä (Leymus innovatus)
- etelänruttojuuri (Petasites hybridus)
- hentokarvalehti (Ceratophyllum submersum)
- hietakattara (Bromus sterilis)
- hukkakaura (Avena fatua)
- idänpensaskanukka (Cornus alba subsp. alba)
- japaninruttojuuri (Petasites japonicus subsp. giganteus)
- isosorsimo (Glyceria maxima)
- isotuomipihlaja (Amelanchier spicata)
- jättituija (Thuja plicata)
- kanadankoiransilmä (Erigeron canadensis)
- lammikki eli keltalammikki (Nymphoides peltata)
- lännenkananhirssi (Echinochloa muricata)
- lännenkanukka (Cornus sericea)
- marunatuoksukki (Ambrosia artemisiifolia)
- paimenmatara (Galium album)
- palsamipihta (Abies balsamea)
- peltopunka (Lysimachia arvensis)
- piennarmatara (Galium × pomeranicum) (paimenmataran ja keltamataran risteymä)
- pilvikirsikka (Prunus pensylvanica)
- puistonurmikka (Poa chaixii)
- rehuvuohenherne (Galega orientalis)
- rikkakananhirssi (Echinochloa crus-galli)
- rikkanenätti (Rorippa sylvestris)
- rikkapalsami (Impatiens parviflora)
- rikkapuntarpää (Alopecurus myosuroides)
- rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
- tummarohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. officinale)
- valkorohtoraunioyrtti (Symphytum officinale var. bohemicum)
- ruotsinraunioyrtti (Symphytum × uplandicum) ([rohtoraunioyrtin ja tarharaunioyrtin risteymä)
- rusoamerikanhorsma eli amerikanhorsma (Epilobium adenocaulon)
- silkkiunikko (Papaver rhoeas)
- sinipantaheinä (Setaria pumila)
- siperianpihta (Abies sibirica)
- tarhaomenapuu (Malus domestica)
- terttuselja (Sambucus racemosa)
- vaalea-amerikanhorsma (Epilobium ciliatum)
- valkokarhunköynnös (Calystegia sepium)
- viherpantaheinä (Setaria viridis)
- viherrevonhäntä (Amaranthus retroflexus)
Lähteet
- Kansallinen vieraslajistrategia 2012. Maa- ja metsätalousministeriö. (s. 61–62.) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vieraslajit.fi: Kansalliset säädökset (Yhteenveto EU:n ja Suomen omien vieraslajiluetteloiden soveltamisesta.) Viitattu 25.12.2023.
Viitteet
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Armenianjättiputki – Heracleum sosnowskyi laji.fi. Viitattu 21.6.2024.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Japaninkelasköynnös – Celastrus orbiculatus laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Jättipalsami – Impatiens glandulifera laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kaukasianjättiputki – Heracleum mantegazzianum laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Keltamajavankaali – Lysichiton americanus laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Kiehkuravesirutto – Elodea nuttallii laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus: Persianjättiputki – Heracleum persicum laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
- ↑ Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteiden muuttamisesta, liite B Finlex. Viitattu 30.9.2023.
- ↑ Suomen Lajitietokeskus | Lajihaku Laji.fi. Viitattu 25.12.2023.
