Mallusjoen vanha metsä

Mallusjoen vanha metsä
Natura 2000 -alue: FI0362001
Suojelun perusteet
Aluetyyppi	SCI[1]
Luontodirektiivin luontotyypit	77 % boreaaliset luonnonmetsät
Suojelutilanne	100% suojeltu
Sijainti ja koko
Koordinaatit	60°43′20″N, 025°37′20″E
Kunta	Orimattila, Mallusjoen kylä
Kartta	www.ymparisto.fi
Pinta-ala	21,8 ha
Vastuutaho	Hämeen ympäristökeskus
Suojellut lajit
Infobox OK

Mallusjoen vanha metsä on alaltaan 21,8 hehtaarin laajuinen alue, joka sijaitsee Orimattilan Mallusjoella. Se on tuoreella ja lehtomaisella kankaalla kasvava kuusimetsä. Kalliopaljastumien kohdalla on mäntyjä. Alueen pohjois- ja keskiosan pellot ovat olleet viljelyksessä, ja eteläpää pellot metsittyvät lehtipuilla. Alueella on ikääntynyttä kuusimetsää. Kuusten keskellä on myös haapoja. Alueella on myös kuolevia puita sen luonnontilaisuudesta johtuen. Alue on valtion omistukseen siirtynyt perintötila^[2] ja täysin suojeltu luonnonsuojelulain perusteella. Alue kuuluu boreaalisiin luonnonmetsiin.

Metsässä kulkee noin neljä kilometriä pitkä luontopolku, joka on merkitty keltaisilla tassunkuvilla.^[3] Nykyään keltaisten tassunkuvien lisäksi polulla ovat valkoiset nelikulmiot, minkä keskelle on kiinnitetty heijastimet.

Luontopolku on jaettu läpäisemänsä metsän osien mukaan eri kokonaisuuksiin, kuten Kotimetsä, Kääpämetsä, Lähdemetsä, Tikkametsä ja Vanhametsä. Lisäksi on Valopolku.

Kotimetsä on lähellä Selventietä, tarkoitettu myötäpäivään kierrettäväksi tarkoitetun luontopolun alku ja loppu vieraskirjoineen.

Kotimetsässä on ihmisen omaan toimintaan liittyviä rakennuksen jäänteitä sekä puutarhakasveja, kuten mustaherukkapensaita. Koristekasveista Kotimetsässä on euroopanterttuselja ja viitapihlaja-angervo.

Asukkaiden istuttamista puista on Kotimetsässä tammi- ja vaahterapuita.

• 
  Mustaherukka
• 
  Euroopanterttuselja
• 
  Viitapihlaja-angervo
• 
  Metsätammi
• 
  Metsävaahtera

Suomessa on noin 230 kääpälajia. Mallusjoen vanhassa metsässä on havaittu kuusitoista kääpälajia, kuten kantokääpä, kyynelkääpä, punahäiväkääpä, riukukääpä, ruostekääpä ja rusokääpä.

Kantokääpä on rusokäävän edeltäjälaji puunrungossa. Rusokääpä voi elää vain kantokäävän lahottamassa puunrungossa.

Kyynelkääpä on valkolahottaja, mitkä kykenevät hajottamaan tehokkaasti puun ligniinipolymeerin.

Riuku-, ruoste- ja rusokääpä ovat vanhoissa metsissä esiintyviä kääpiä.

• 
  Kantokääpä
• 
  Rusokääpä
• 
  Riukukääpä
• 
  Ruostekääpä

Lähdemetsässä Lähdepurolla on useita kasvilajeja, kuten saniaislajit hiirenporras ja metsäimarre. Muita lehtokasveja Lähdemetsässä ovat oravanmarja, käenkaali ja metsäalvejuuri.

Alvejuuret ovat myrkyllisiä, ja niistä on ennen valmistettu lääkettä lapamatoja vastaan.

• 
  Metsäimarre
• 
  Oravanmarja
• 
  Käenkaali
• 
  Metsäalvejuuri

Tikkametsässä on Suomen seitsemästä tikkalajista: käpytikka (Dendrocopos major), pohjantikka (Picoides tridactylus) ja tunnetuin palokärki (Dryocopus martius).

• 
  Käpytikka
• 
  Pohjantikka
• 
  Palokärki

Vanhassametsässä on runsaasti kuolleita puita ja edelleen neulasistaan vihreitä, mutta kuolemassa olevia puita.

Puiden tuholaisia ovat erilaiset hyönteiset, kuoriaiset, kuten kirjanpainaja (Ips typographus) ja papintappaja (Callidium violaceum).

^[4]

• 
  Kirjanpainaja
• 
  Papintappaja

• Hämeen ympäristökeskus: Mallusjoen vanha metsä, kartta
• European Nature Information System: FI0362001^{[vanhentunut linkki]}
• Euroopan unionin komission päätös: Virallinen lehti nro L 040, 11/02/2005, s. 0001–0181