Mansikkakosken ratasilta

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelissa puhutaan mahdollisesta korvaavasta rautatiesillasta. Sellainen on kuitenkin jo käytössä.

Mansikkakosken vanha ratasilta
Silta joulukuussa 2010.
Ajokaistoja	2
Raiteita	1
Ylittää	Vuoksi
Sijainti	Imatra
Ylläpitäjä	Liikennevirasto
Siltatyyppi	teräksinen ristikkosilta kolmessa keskiaukossa, reuna-aukoissa levypalkit
Pisin jänneväli	48 m
Leveys	4,5 m
Korkeusrajoitus sillalla	3 m
Avattu liikenteelle	1933
Koordinaatit	61°11′50″N, 028°46′47″E
Kouvola–Joensuu Km   Lyh. Liikennepaikat  Pieksämäelle  Kontiomäelle 326,8 Käpykangas (ent.Kurapuro) Valtatie 6:n ylitys 326,8 Siihtala 326,6 Pielisjoki (silta) 325,8 Jns Joensuu asema 325,0 Plt Joensuu Peltola syväsataman raide Niinivaara 324,2 Sul Joensuu Sulkulahti  Ilomantsiin Sulkuniemi Sulkulahti Hakolahti Haapaniemi Hernesuo 317,0 Muo Mulo 315,0 Nth Niittylahti Vehkapuro Haapakko 310,3 Shm Suhmura Kettämö Kuusenjuuri Seututien 484 alitus 303,8 Hsl Hammaslahti Lotokka Sarakangas Kostamo 294,3 Tkk Tikkala Saunakari Särkilahti 288,7 Sä Säkäniemi  Niiralaan 287,8 Valtatie 6:n alitus 287,7 Onk Onkamo 268,5 Kit Kitee Seututien 487 alitus sivuraide Seututien 486 alitus 262,2 Pus Puhos 236,5 Kti Kesälahti 225,2 Poi Poiksilta Valtatie 6:n alitus Valtatie 6:n alitus 213,7 Sr Saari Valtatie 6:n alitus  Huutokoskelle 195,8 Par Parikkala Valtatie 6:n alitus  Elisenvaaraan (purettu) Kasuri Joukio 186,8 Ktl Koitsanlahti Syrjärinne  Elisenvaaraan (purettu) 176,8 Spl Simpele Simpeleen paperitehtaan raide 175,1 Änk Änkilä Punasvaara 167,1 Lkk Laikko Lahdenkylä Porttinotko 158,2 Unt Untamo Viimola 154,3 Rjä Rautjärvi 150,1 Hnä Heinä 145,5 Pnt Puntala 141,1 Im Immola Rautio Valtatie 6:n ylitys Seututien 160 ylitys 138,2 Vuo Vuoksenniska Siltanen 135,2 Imt Imatra tavara  Antreaan Mansikkakoski (Silta) 132,7 Imr Imatra asema 131,6 Tos Tainionkoski Korvenkanta 127,0 Rah Rauha 122,5 Jän Jänhiälä Tapiola 114,3 Jts Joutseno sivuraide Ahvenlampi 107,5 Mko Muukko Kiiskinmäki Pontus Saimaan kanava (silta) 100,7 Lrs Lauritsala Kaukaan tehtaan raide Kaukas 96,2 Lr Lappeenranta sivuraide Valtatie 6:n ja 13:n ylitys  Mustolan satamaan Seututien 387 ylitys 78,9 Tap Tapavainola Yllikkälä 74,0 Trä Törölä 67,0 Ras Rasinsuo Säkkisuo Huomola  Vainikkalaan Valtatie 26:n ylitys 55,0 Lä Luumäki Haimila 52,6 Uo Uro 47,1 Ta Taavetti So Somerharju 35,4 Kjr Kaitjärvi 28,4 Paj Pajari 23,5 Seututien 375 ylitys 22,9 Kpa Kaipiainen  Tirvaan (pur.) Metso Maurila 14,0 Kth Kattilaharju 12,6 Uti Utti Tyrri 7,2 Atm Aitomäki Valtatie 15:n ylitys Tehola  Kotkaan 2,0 Kvt Kouvola tavara 0,0 Kv Kouvola asema Seututien 367 ylitys Valtatie 6:n alitus Valtatie 12:n alitus Seututien 364 ylitys  Lahteen  Kuusankoskelle  Iisalmeen Merkkien selitykset
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Mansikkakosken ratasilta (myös Mansikkakosken vanha silta ja Mansikkalan vanha silta) on Vuoksen ylittävä yhdistetty rata- ja maantiesilta Imatralla. Silta rakennettiin vuosina 1932–1933 uudelle Karjalan radalle^[1] ja sen alatasolla kulki valtatie 6:n liikenne vuoteen 1973 asti.^[2]

Ratasillan sijainti ratakilometrijärjestelmässä on km 324+0183.^[3]

Rautatieliikenteen siirryttyä uudelle sillalle juhannuksena 2021 jää vanha silta Imatran kaupungin omistukseen jalankulku- ja autoliikenteen käyttöön.^[4][5].

Osana uuden Karjalan radan suunnittelutöitä Rautatiehallitus pyysi sillan rakentamiselle lupaa Viipurin lääninhallituksella, jonka päätös 28. kesäkuuta 1931 oli siltaa puoltava, vaikka paikallinen teollisuus sitä voimakkaasti vastustikin. Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka myös puolsi siltaa lopullisessa päätöksessään 15. joulukuuta 1933. Kyseisellä kohdalla joen pohja oli karikkoa, jonka katsottiin pohjaolosuhteiltaan sopivan siltapaikaksi. Alun perin Mansikkakoskeen piti tulla silta, jossa on kolme 48 m:n ristikkojännettä ja päissä 10 metrin levypalkkisillat. Länsipäässä tehtiin kuitenkin muutos ja levypalkkeja rakennettiinkin kolme. Syynä muutokselle oli todennäköisesti se, että ratapenger saatiin kauemmaksi kosken rannasta. Rakennustöiden valmistuessa sillassa havaittiin tarkastuksissa paljon löysiä niittejä. Yhteensä 3 300 niittiä hylättiin ja määrättiin uudelleen niitattavaksi. Niittien korjaustyö hyväksyttiin 16. marraskuuta 1933 ja 22. marraskuuta 1933 suoritettiin koekuormitus sillalla ratapölkkylastissa olleella junalla. Vuonna 1950 asennettiin siltaan viemäri- ja vesijohtoja suojalaatikkoineen, jotka 1970-luvulla siirrettiin maantiekannen alle ja vuonna 1983 ristikkosillan alapaarteeseen kiinnitettiin paineviemäri. Vuonna 1960 rakennettiin siltaan erilliset ristikon ulkopuoliset kävelyulokkeet, joista toista uloketta levennettiin myöhemmin alkuperäisestä 1,5 metristä 2,5 metriin.^[6]

Sillasta muodostui maantieliikenteen lisääntyessä pullonkaula ja valtatielle valmistuikin vuonna 1973 uusi Mansikkakosken maantiesilta^[2], jolloin entinen silta jäi katuliikenteen käyttöön.

Silta on 7-aukkoinen.^[7] Kolme keskimmäistä aukkoa ovat kaksikerroksisella osuudella ja pituudeltaan 48 metriä. Niiden kantavana rakenteena ovat teräsristikot. Reuna-aukoissa sillan päissä rata kulkee sillan tuloteiden yli, näissä on kantavana rakenteena teräslevystä niitatut palkit.^[8] Ratasillan reuna-aukkojen jännevälit ovat sillan länsipäässä 9,5 + 9,5 + 14 metriä, itäpäässä levypalkkikannatteisen osuuden jänneväli on 13 metriä. Sillan ajoradan hyötyleveys on noin 4,5 metriä eli sille mahtuu hädin tuskin kaksi ajokaistaa. Alatasolla on myös korkeusrajoitus kolme metriä.^[2]

Liikennevirasto tarkastaa siltojaan säännöllisesti. Vuonna 2012 Mansikkakosken ratasiltaan tehtiin erikoistarkastus. Tarkastuksen lopputuloksena oli, että sillan korroosiovauriot eivät aiheuta ongelmia sillan kantavuuden suhteen, ne toki on korjattava ja muistitiedon mukaan viimeksi 1970-luvulla maalattu silta kaipaa uutta maalausta.^[9][10] Silta päätyi kuitenkin erityistarkkailuun, jolloin sen kunto tarkastetaan kahdesti vuodessa. Kesällä 2013 siltaan tehtiin niittiliitoskorjauksia ja korroosiokorjauksetkin olivat harkinnassa. Sillan korjausaikataulua viivästyttää Lappeenranta–Imatra-välille suunniteltu kaksoisraide. Jos se toteutuu, Mansikkakosken ratasilta jäisi ajoneuvo- ja kevyelle liikenteelle. Sillan maalauksen ja korjausten toteutusajankohta riippuu kaksoisraiteen toteutusaikataulusta. ^[11]

Vuoden 2016 heinäkuun alusta lukien bussien liikennöinti sillalla loppuu. Syynä on sillan kapeudesta johtuneet ongelmat, linja-auto vaikuttaa täyttävän lähes koko sillan. Sillan päihin on harkittu myös liikennevaloja, mutta toistaiseksi niitä ei toteuteta.^[12] Myös sillan kaiteet ovat puhuttaneet imatralaisia: sillan metallikaiteita pidetään vaarallisina autojen kyljille ja ajorataa reunustamaan kaivataan takaisin puisia reunaparruja. Imatran kaupungin edustajien mukaan metallikaiteinen silta on kuitenkin itse asiassa leveämpi kuin puuparruilla rajattu. Joka tapauksessa jollain keinolla pitää estää autoja kolhimasta sillan rakenteita.^[13]

• Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mansikkakosken ratasilta Wikimedia Commonsissa