Mustasaaren seurakuntayhtymä
| Mustasaaren seurakuntayhtymä Korsholms kyrkliga samfällighet | |
|---|---|
 |  |
| tunnus | sijainti |
| Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
| Perustettu | 1977 |
| Jäsenmäärä | 15 206[1] (2021) |
| – Osuus asukkaista | 77,8 % |
| Kirkollisvero | 1,85 % |
| Hallintojohtaja | Kari Harju |
| Kirkkovaltuusto | 31 paikkaa |
| Sivusto | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Mustasaaren seurakuntayhtymä (ruots. Korsholms kyrkliga samfällighet) on viiden seurakunnan muodostama seurakuntayhtymä Mustasaaressa, Pohjanmaalla. Mustasaaren seurakuntayhtymään kuuluvat Mustasaaren suomalainen seurakunta, Mustasaaren ruotsalainen seurakunta, Koivulahden seurakunta, Sulvan seurakunta ja Raippaluodon seurakunta. Mustasaaren seurakuntayhtymä vastaa seurakuntien kiinteistönhoidosta, hautaustoimesta ja taloudenpidosta. Seurakuntayhtymän toimintaa hallinnoi yhteinen kirkkovaltuusto.[2]
Historia
Mustasaaren, Koivulahden, Raippaluodon ja Sulvan kunnat yhdistyivät vuonna 1973 ja samalla seurakunnat alkoivat valmistella yhteistyötä. Vuosien 1973–1975 aikana seurakunnat alkoivat hoitaa taloudellista yhteistoimintaa väliaikaisilla sopimuksilla.[3]
Seurakunnissa haluttiin säilyttää mahdollisimman suuri päätösvalta, mutta taloudessa ryhdyttiin noudattamaan yhteistaloutta. Valtioneuvoston päätöksellä seurakunnista muodostettiin osittainen taloudellinen yhteisö vuonna 1975 ja Mustasaaren seurakuntayhtymä maaliskuussa 1977.[3]
Alueliitosten myötä Sulvasta ja Raippaluodosta tuli taloudellisesti riippuvaisia seurakuntayhtymästä. Mustasaari sai tuloja Sepänkylään suuntautuneesta joukkomuutosta ja Koivulahti pysyi omillaan. Ajan mittaan Mustasaari ja Koivulahti tukivat muiden kahden seurakunnan taloutta. Vuodesta 1989 seurakuntayhtymälle on palkattu kiinteistöpäällikkö, joka avustaa seurakuntia kiinteistöhallinnossa.[3]
Vuodesta 1995 lähtien Mustasaaren suomalainen seurakunta on muodostanut yhtymän viidennen osapuolen.[3]
Lähteet
- Harald, Bengt: Nurja ja vaikea kansa. Mustasaaren kunta 650 vuotta. Vaasa: Mustasaaren kunta, 2002. ISBN 951-96441-2-1.
Viitteet
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
