Nerosjärvi
| Nerosjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Päijät-Häme |
| Kunnat | Padasjoki, Hämeenlinna (Lammi) |
| Koordinaatit | 61°16′33″N, 24°56′24″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Kukkian reitin valuma-alue (35.78) |
| Laskujoki | Luukunkoski [1] |
| Järvinumero | 35.783.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 93,5 m [1] |
| Rantaviiva | 65,9518 km [2] |
| Pinta-ala | 7,7966 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0347664 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,46 m [2] |
| Suurin syvyys | 20,54 m [2] |
| Saaria | 70 [2] |
 Nerosjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Nerosjärvi [2][1] on Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan Lammissa ja Päijät-Hämeessä Padasjoella sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 780 hehtaaria eli 7,8 neliökilometriä. Se on 5,7 kilometriä pitkä ja 4,4 kilometriä leveä. Järvi on kuitenkin niemistä ja suurista saarista johtuen rikkomainen eikä suuria järvenselkiä ole kuin kolmikilometriä pitkä ja alle kilometrin levyinen Saarenselkä. Järvessä on laskettu olevan 70 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 148 hehtaaria, mikä on noin 16 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista Kauhasalo on yli neliökilometrin suuruinen, Ilvessalo, Siikasaari, Lammonsaari, Haukkasaari, Palosaari ja Kivisaari ovat yli hehtaarin suuruisia, muista saarista 50 ovat yli aarin ja loput 13 ovat alle aarin kokoisia. Kartalla Ruotsinsalo näyttää saarelta, mutta se voidaan lukea niemeksi sen pohjoispäässä sijaitsevan kapean kannaksen vuoksi. Kannaksella kulkee myös salolle johtava tie.
Kauhasalo ja Ruotsinsalo sijaitsevat järven pohjoisrannan tuntumassa. Kauhasalon erottaa mantereesta alle 30 metriä leveä Kotasalmi ja Ruotsinsalon erottaisi entinen Siltasalmi. Salojen väliin jäävää järvenosaa kutsutaan Mustasseläksi ja Kauhasalon luoteispuolta Soimanseläksi. Soimanselän katkaisee Pitkäniemi, jonka taakse jää Kololahti. Kauhasalon länsipuolella sijaitsee Ämmäselkä ja lounaispuolella Haukkaselkä, joka jatkuu etelään Jurvanlahdeksi ja järven luusuaksi. Saarenselkä erottuu Haukkaselästä Jurvanniemen, Ilvessalon ja Kauhasalon välisten salmien takia. Etelärannan Siikasaari suojaa siellä olevia Vähäistä Siikalahtea ja pitkänkapeaa Siikalahtea. Kauhasalon ja Ruotsinsalon väliin jää alle 100 metriä leveä ja pohjoiseen Mustasselälle johtava Soutosalmi. Ruotsinsalon koillispuolella on Savinselkä, joka on kapea ja saaristoinen järvenosa. Se kohtaa kaakkoispäässään Hiirenniemen edustalla Saarenselän. Saarenselän itäpäässä sijaitsee vielä Putaanlahti.[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 35 miljoonaa kuutiometriä eli 0,035 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 4,5 metriä ja suurin syvyys on 20,5 metriä. Rikkonaisessa järvessä on Haukkaselällä yksi 20 metriä syvä ja toinen 17 metriä syvä syvänne, Ämmäselällä on yli 15-metrinen syvänne, ja Saarenselän itäpäässä on yksi 15 metriä syvä ja toinen yli 20 metriä syvä syvänne. Järven syvin kohta sijaitsee juuri tässä Saariselän itäosan syvänteessä.[3]
Järven rantaviivan pituus on 66 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 21 kilometriä. Rannat ovat pääsääntöisesti metsämaata, joita satunnaiset peltotilkut täplittävät. Eniten yhtenäistä viljelymaata on Neroskulmalla. Kulmakuntia on kaksi, Porraskoski ja Neroskulma. Asutus on muuten haja-asutusta, jonka välissä on runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Niille johtaa tiet Kuohijärven itäiseltä rantatieltä yhdystie 3192, Porraskosken ja Auttoisten väliseltä yhdystieltä 14158 ja siitä koilliseen lähtevältä yhdystieltä 14159. Järvi sijaitsee pääosin Hämeenlinnan puolella, mutta Padasjoen kuntaraja seuraa Nerosjärven pohjoisrantoja Hiirenniemen Heinäjoelta länteen Mustasselälle. Lisäksi järven saarista kuuluvat Padasjoelle Lammonsaari ja kolme nimetöntä saarta sekä Ruotsinsalon niemestä sen luoteispäästä noin kolmannes.[2][1][4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Kukkian reitin valuma-alueeseen (35.78), jonka Nerosjärven alueeseen (35.783) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 93,5 metriä mpy.[1][3]
Pääosa Nerosjärveen saapuvasta vedestä tulee Suomenjokea ja Heinäjokea myöten. Suomenjoki, joka laskee Savinselkään, kuuluu hallinnollisesti vielä Nerosjärven alueeseen. Sen pääjärvi Parlammi (96 ha) saa pääosan vedestään Palsanojaa myöten Vesijaosta, joka on laajan Vesijaon valuma-alueen (35.784) laskujoki. Suomenjokeen yhtyvät muutamat Nerosjärven alueen järvistä. Niitä ovat esimerkiksi Tervajärvi (21 ha), Leppäjärvi (25 ha), Ahvenislampi (5 ha) ja Iso-Kailo (14 ha). Heinäjoki on Kauttisjärven laskujoki, joka laskee Saarenselän Putaanlahteen. Se tuo sinne samalla koko Heinäjoen valuma-alueen vedet (35.786). Nerosjärveen laskee suoraan vain kaksi järveä. Ne ovat Miekkalammi (8 ha) ja Pöytähonganlammi (2 ha).[1][3]
Nerosjärvi laskee Kuohijärveen Jurvanlahdesta Luukunkosken kautta, josta vedet joutuvat ensiksi Yläjokeen (11 ha) ja sen jälkeen Porraskosken voimalaitoksen [5][6] padon jälkeen Alajokeen, joka katsotaan olevan osa Kuohijärveä.[1][3]
Luontoarvoja
Nerosjärvi on keskikokoinen humusjärvi, jonka kasvukauden aikainen pintaveden fosforipitoisuus on 19 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l) ja a-klorofyllipitoisuus 7,1 μg/l sijoittavat järven luokkaan hyvää ja typpipitoisuus 460 μg/l sijoittavat sen erinomaiseen luokkaan. Nerosjärven ekologinen tila on käytettävissä olevien tietojen perusteella hyvä.[7]
Järven kasvillisuus on runsasta. Se koostuu suurilta osin karujen humusjärvien lajeista, mutta myös rehevien vesien kasveista. Nerosjärvellä elää runsaasti eri kala- ja lintulajeja. Kalastoon kuuluvat ainakin ahven, taimen, muikku, lahna, siika, hauki ja kuha. Vesilintuja elää paljon matalissa ja runsaskasvustoisissa vesissä sekä useissa saarissa ja karikoilla. Linnustoon kuuluvat etenkin sorsa- uikku- ja lokkilinnut sekä kalatiira ja harvinainen ruisrääkkä.[8]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven nimi kirjoitettiin ”Näräjärvi”. Kartassa nykyinen suurin saari oli ”Kauhasalo” ja nykyinen Ruotsinsalo oli saari ja nimeltään ”Randonsalo”. Saarella sijaitsi kaksi torppaa Ruotinsalo ja Sildanniemi. Karttamerkit viljelymaista puuttuivat eikä niittyjäkään ollut merkitty. Järvenrannoille oli merkitty kuusi muuta torppaa ja järven pohjoispäähän Lieson kylä. Järven luusuasta alkoi Nierokoski (nykyään Luukunkoski) ja sen alapuolella sijaitsi Porraskosken saha ja Myllärin talo. Porraskoskeen on piirretty silta (vanha nimitys porras).[9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Nerosjärvi, Hämeenlinna (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.11.2017.
- ↑ a b c d Nerosjärvi (35.783.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.11.2017.
- ↑ Nerosjärvi, Hämeenlinna (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ Hämeen sanomat: Pienvoimayhtiö haluaisi nostaa Porraskoskella Yläjoen pintaa (Arkistoitu – Internet Archive), 14.09.2005, viitattu 4.11.2017
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2134 06 Auttoinen. Helsinki: Maanmittauslaitos, Auttoinen_1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017)
- ↑ Jutila, Heli: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta (Arkistoitu – Internet Archive)(DOCX) vuosina 2011 ja 2012, 2013, Hämeenlinnan kaupunki, viitattu 4.11.2017
- ↑ Nerosjärvi ymparisto.fi. 28.3.2011. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 19.5.2012.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050772.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 23.10.2017) suomi
Aiheesta muualla
- Kuohi-Nerosjärven Suojeluyhdistys, päivitetty 26.6.2017, viitattu 4.11.2017
- Talvitie, Pasi: Retkiä Nerosjärvelle, 27.6.2014, viitattu 4.11.2017
- Talvitie, Pasi: Nerosjärveä kumikanootilla ristiin rastiin, 1.6.2017, viitattu 4.11.2017
- http://www.linnaseutu.fi/lamminkylat/porraskoski/kuvagalleria.php (valokuvia)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Suur-Päijänteen alue (14.2) | ||||||||||||||||||
| Mallasveden ja Pälkäneveden alue (35.71) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Längelmäveden alue (35.72) | noin 190 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Vesijärven valuma-alue (35.73) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Venehjoen valuma-alue (35.74) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Leppähampaanjoen valuma-alue (35.75) | noin 110 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pääskylänjoen valuma-alue (35.76) | noin 130 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Hauhon alue (35.77) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kukkian reitin valuma-alue (35.78) | noin 240 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ormajoen valuma-alue (35.79) | noin 40 kohdetta
|
