Petäjäveden rautatieasema

Petäjävesi
Perustiedot
Lyhenne Pvi
Rataosa Haapamäki–Jyväskylä
Sijainti 62°15.41′N, 025°11.37′E
Osoite Asematie 134, 41900 Petäjävesi
Etäisyydet Haapamäki 42,0 km
Keuruu 26,2 km
Jyväskylä 35,2 km
Avattu 1. marraskuuta 1897
Liikenne
Käyttäjiä 8 000 (v. 2008) [1]
Liikennöitsijä(t) VR Group
Taajamajunat Jyväskylä–Seinäjoki
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm [2]
Lyhin ja pisin pituus 142 m [2]
Pinnoite Hiekka ja sora
Laiturikatokset Puinen katos
Asemarakennus
Suunnittelija Bruno Granholm
Materiaali puu
Lipunmyynti ei
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide
2 sivuraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Km   Lyh. Liikennepaikat
 Pieksämäelle
 Haapajärvelle
77,2 Jy Jyväskylä
 Orivedelle
75,~ Keljo
73,~ Rautpohjaan
72,~ Köj Köhniönjärvi
71,~ Könkkölä
69,~ Ruoke
Möykynmäki
65,~ Möykynmäki
64,2 Vn Vesanka
64,~ Hum Humalamäki
60,~ Khu Kuohu
56,~ Ves Vehkasuo
54,~ Töpsävä
52,~ Kin Kintaus
Valtatie 18:n ja 23:n alitus
49,~ Kks Koskensaari
46,~ Huhtia
42,3 Valtatie 23:n alitus
42,0 Pvi Petäjävesi
35,~ Hut Huttula
34,5 Valtatie 23:n alitus
26,~ Asn Asunta
20,6 Ktn Kaleton
Kantatie 58:n ylitys
15,8 Keu Keuruu
14,8 Seututien 348 tasoristeys
8,~ Tiu Tiusala
5,~ Nla Notkola
 Tampereelle
0,0 Hpk Haapamäki (Höyryveturipuisto)
 Poriin (suljettu)
 Seinäjoelle
Merkkien selitykset
Infobox OK

Petäjäveden rautatieasema (lyh. Pvi) on rautatieliikennepaikka Suomen rataverkkoon kuuluvalla rataosalla Haapamäki–Jyväskylä. Siellä pysähtyvät Jyväskylän ja Seinäjoen välillä liikennöivät taajamajunat. Asemalla ei ole lipunmyyntiä.

Petäjäveden asema sijoitettiin vain muutaman sadan metrin päähän vuonna 1879 valmistuneesta Petäjäveden uudesta kirkosta. Asemarakennus rakennettiin Keuruun aseman tavoin Bruno Granholmin laatimien V luokan asemarakennuksen tyyppipiirustusten mukaan, ja Granholm laati myös vuonna 1908 tehdyn laajennuksen suunnitelmat. Asemarakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä nykypäiviin saakka. Radan uudelleenrakennuksen yhteydessä 1920-luvulla ratapihaa oikaistiin ja pidennettiin itään päin. Uusi tavarasuoja valmistui vuonna 1927.[3]

Petäjäveden kirkonkylästä muodostui palvelukeskus, mutta sinne ei sijoittunut merkittävää teollisuutta. Petäjävesi muutettiin miehittämättömäksi liikennepaikaksi vuonna 1988 ja henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenne aloitettiin kuitenkin uudelleen vuonna 1995. Petäjäveden asema on kauko-ohjattu Seinäjoelta. Asemarakennus ja tavarasuoja siirtyivät Senaatti-kiinteistöille ja edelleen myyntiin vuonna 2007.[3]

VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaan henkilöliikenne Petäjävedelle piti loppua maaliskuussa 2016[4], mutta lakkautuspäätöstä on lykätty.

Lähteet

  1. ↑ Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 28. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ a b Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 26 (37). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.7.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 206. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.
  4. ↑ Ilkka: Junaliikenne loppuu Seinäjoki-Jyväskylä -radalla (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Petäjäveden rautatieasema Wikimedia Commonsissa
Asemarakennus talvella
Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.