Seututie 120
Seututie 120
Vihdintie, Vanha Porintie
Seututie 120 Helsingin Konalassa Vihdin suuntaan.
Seututie 120 Helsingin Konalassa Vihdin suuntaan.
Maa Suomi
Tieluokka seututie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 46 km [1]
Alkupiste Helsinki
Päätepiste Vihti (46 km [1])
Päällyste asfaltti
Kaistaluku Kehä III:n eteläpuolella nelikaistainen, pohjoispuolella kaksikaistainen
Infobox OK
Vihdintien Helsingin-puoleinen pää nähtynä Lapinmäentien risteyksestä itään. Taustalla Ruskeasuon pohjoisosan korkeita rakennuksia.
Vihdintien ja Lapinmäentien risteys idästä nähtynä. Vihdintie kaartuu kohti pohjoista.
Vihdintietä Etelä-Haagassa. Oikeassa reunassa nurmikaistan ja puurivin erottama rinnakkaiskatu.
Vihdintietä Luukin alueella Pohjois-Espoossa.

Seututie 120 (Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella myös Vihdintie ja Vihdin alueella Vanha Porintie) on Helsingin Haagasta Vihdin Maikkalaan kulkeva seututie. Tie on osa entistä valtatietä 2. Seututie 120 oli alun perin tarkoitettu pääasialliseksi maantieyhteydeksi Helsingistä Poriin, mutta tie oli jo valmistuessaan onnettomuusaltis mutkaisuutensa, mäkisyytensä sekä kapeutensa vuoksi. Tien Helsingin-puoleinen osuus Kehä III:lle saakka on myöhemmin kuitenkin levennetty nelikaistaiseksi.

Etelä-Haagassa sijaitseva Vihdintien alkuosa Mannerheimintien päästä Haagan liikenneympyrään saakka on katumainen. Sen itäreunassa on puurivin kapean nurmikaistan erottama rinnakkaiskatu, jolla ei ole erillistä nimeä, vaan sen varrella olevien rakennusten osoitteina käytetään Vihdintietä. Haagan liikenneympyrän ja Kehä III:n välillä tie on nelikaistainen ja Helsingin Lassilasta Vantaan Rajatorppaan lähes viivasuora. Se ei kuitenkaan ole moottoritie, vaan sen varrella on monia liikennevalo-ohjattuja tasoliittymiä. Sen sijaan osuus Kehä III:lta Vihdin Maikkalaan on edelleen kaksikaistainen, melko kapea, mutkitteleva ja mäkinen.

Tie kulkee seuraavien kuntien kautta: Helsinki – Espoo – Vantaa – Espoo (uudelleen) – Vihti.

Rakentaminen

Vihdintie on osa entistä Helsingin ja Porin välistä valtatie 2:ta. Sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1942, mutta vasta vuonna 1957 se oli kokonaan valmiina Helsingistä Karkkilaan saakka.[2] Tie tuli alkuvaiheessaan tunnetuksi myös "Tannerin tienä", koska Väinö Tannerilla oli maatila Pohjois-Espoossa tien varrella ja hänen on väitetty vaikuttaneen sen linjaukseen.[1]

Tien 120 reittiä seuraten 1940-luvun lopulla suunniteltiin uutta Helsingistä Turkuun johtavaa rautatietä ohittamaan Porkkalan vuokra-alue, sillä Neuvostoliiton kanssa solmittu sopimus Kirkkonummen läpiajosta Rantaradalla "Porkkalan tunnelia" pitkin oli kallis ja osuus oli pullonkaula. Suunnitelmat peruuntuivat linjauksen hintaan ja lopulta Porkkalan palautukseen.

Koska tie oli varsin mäkinen, mutkainen ja täynnä näkemäesteitä, sen ei enää 1960-luvulla katsottu täyttävän valtatielle asetettavia vaatimuksia. Sen vuoksi valtatie 2:n uusi linjaus rakennettiin 1970-luvulla korkeampitasoisena.[2][1] Uusi tie erkanee Turun moottoritieltä Vihdin Palojärvellä. Uuden tieosuuden valmistuttua se numeroitiin valtatie 2:ksi ja Vihdintie seututie 120:ksi. Myöhemmin Vihdintie on Haagasta Kehä III:n liittymään saakka rakennettu nelikaistaiseksi.

Nimi

Nimi Vihdintie (ruots. Vichtisvägen) vahvistettiin virallisesti ensin tien Pitäjänmäellä olevalle osuudelle vuonna 1949.[3] Vuonna 1952 nimi ulotettiin myös tien Haagassa olevalle osuudelle. Tämä osuus kulkee aikaisemman Haagan kauppalan asemakaavassa olevan tien mukaan, jolle oli vuonna 1925 annettu nimi Länsi Puistotie (ruots. Västra allén). Vuonna 1928 sen suomenkielinen nimi muutettiin muotoon Läntinen Puistotie (ruots. Västra allén).[4] Vihdissä tien nimi on Vanha Porintie.

Liikennemäärät ja onnettomuustiheys

Kehä III:n pohjoispuolella Vantaan ja Espoon rajalla vuoden 2000 tilastojen mukaan Vihdintietä käyttää noin 11 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vihdin kaupunginrajalla ajoneuvoja kulkee noin 4 500 vuorokaudessa. Vilkkaimmillaan tie on Kehä I:n eritasoliittymän pohjoispuolella Konalassa (40 000–45 000 ajoneuvoa vuorokaudessa).

Seututie 120:n onnettomuustiheys on Suomen maanteistä neljänneksi suurin: vuosina 2009–2010 sillä tapahtui 38 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta (43,0 onnettomuutta sataa kilometriä kohti vuodessa). [5]

Suunnitelmia

Vihdintie on mukana joukkoliikennettä pääkaupunkiseudun säteittäisväylillä edistävässä hankkeessa. Tielle rakennetaan linja-autokaistoja, parannetaan Kehä I:n eritasoliittymäaluetta sekä lasketaan nopeusrajoitus 70 km/h:sta 60 km/h:iin liikenneturvallisuuden, tien kadunoloisuuden säilyttämisen sekä joukkoliikenteen turvallisempien liikennöintiolosuhteiden nimissä.lähde?

Lähteet

  1. ↑ a b c Seututie 120 Matti Grönroos. Viitattu 15.8.2018.
  2. ↑ a b Valtatie 2 Matti Grönroos. Viitattu 15.8.2018.
  3. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 209. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Helsingin kadunnimet, s. 157. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010 (Sivu 61, taulukko 33. Henkilövahinko-onnettomuuksien tiheys. Huomioitu vain vähintään 10 kilometrin pituiset tiet.) 7/2011. Liikennevirasto. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 7.1.2013.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seututie 120 Wikimedia Commonsissa
Liittymät Helsingistä Vihtiin
Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
  Vihdintie (3+3)
Mannerheimintie
Hämeenlinnanväylä
Hakamäentie		 Keskusta;
Tampere, Hämeenlinna
 
  Kauppalantie Etelä-Haaga
  Korpppaanmäentie Pikku-Huopalahti
  Lapinmäentie
  Vihdintie (2+2)
  Huopalahdentie
Eliel Saarisen tie
Turuntie		 Munkkivuori
Etelä-Haaga
Leppävaara
  Karvaamokuja
  Valimokuja
  Kaupintie Lassila
Pitäjänmäki
  Muonamiehentie
Kehä I
Kehä I		 Kehä I itään
Kehä I länteen
  Ruosilantie
  Ristipellontie
  Konalantie
Malminkartanontie		 Konala
Malminkartano
  Vanha Hämeenkyläntie
Paperitie		 Uusmäki
Paperitie
Helsingin ja Espoon kunnanraja (Espoon kuntakylttiä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä)
Espoon ja Vantaan kunnanraja (Espoon kuntakylttiä ei ole tien varrella, koska kohdassa ei ole liittymiä)
  Rajatorpantie
Rajatorpantie		 Hämevaara, Laaksolahti
Myyrmäki, Vapaala
  Lammaslammentie
Luhtitie		 Pähkinärinne
Varisto
  Ainontie
Martinkyläntie		 Hämeenkylä
Varisto
Kehä III
Kehä III		 Kehä III itään Lentoasema Vuosaari Kotka
Kehä III länteen Kirkkonummi
  Tiilipojanlenkki Petikko
  Vihdintie (1+1)
  Askistontie
Koivurinne		 Askisto
Koivurinne
    Timmermalmintie Askisto
Vantaan ja Espoon kunnanraja
  Odilammenkaarre
Juvanmalmintie		 Odilampi
Juvanmalmi
    Urheilukentäntie
    Örkkilaakso Örkkiniitty
    Niipperintie Niipperi
Lähipalvelukeskus
 
    Kalajärventie
  Vanha Lahnuksentie
Lahnuksentie		 Röylä
Klaukkala
    Vanha Luukintie
    Luukintie Luukin ulkoilualue
    Klockarsintie Luukki Golf
  Velskolantie
Lakistontie		 Kunnarla Velskola
Lepsämä Rinnekoti
Espoon ja Vihdin kunnanraja
  Vanha Porintie (1+1)
  Mustanportintie
Otalammentie		 Otalampi, Härkälä
    Salmentie Salmen ulkoilualue
  Hanko–Hyvinkää-rata
    Torpparintie Otalampi
Kehätie Hanko, Lohja
Hyvinkää
  Nurmijärventie
Siippoonkouluntie
  Joelinmäentie
Haimoontie		 Haimoo
  Kirkkosillantie
Herrakunnantie		 Vihti, Vihtijärvi
  Oikkalantie
Haavistontie		 Vihti, Haavisto
Porintie
Porintie
Hevoshaantie		 Helsinki, Pori, Vihti, Karkkila
Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät