Vesikkala

Vesikkala oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Yskjärven kaakkoispuolella noin kuusi kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta etelään.[1] Vesikkalan naapurikyliä olivat idässä Lehtokylä, etelässä Soittola, lännessä Harvola ja pohjoisessa Heikkilä ja Kurkela.[1] Nykyisin kylä on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä.[2]

Kyläkuva

Vesikkalan kylän itä- ja eteläosat olivat pääasiassa metsää ja suota. Kylän asutus oli keskittynyt kylän pohjoisosaan Yskjärven kaakkoispäähän rajoittuvalle peltoaukealle.[1] Vuonna 1936 Vesikkalan pinta-ala oli 8,82 neliökilometriä, josta oli peltoa 207 hehtaaria, niittyä 26 hehtaaria ja metsää 649 hehtaaria.[3] Kylän itäosan kautta kulki Hanttulasta Muolaan kirkonkylään johtava maantie,[4] josta erkani kylätie Vesikkalan kautta Harvolaan.[1] Lisäksi Vesikkalasta johti kylätie Pällilään.[1]

Vesikkalan kylä muodosti Sormulan ja Harvolan kylien kanssa Yskjärven koulupiirin, jonka koulurakennus sijaitsi Harvolasta Sormulaan johtavan kylätien varrella Sormulan kylän puolella.[5] Koulupiiri oli perustettu vuonna 1906 ja koulutalo oli valmistunut seuraavana vuonna.[5] Koulu paloi talvisodassa.[5]

Historia

Vesikkalan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[6] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Vesikkalan kylän asukkaat asutettiin Somerniemelle.[7]

Lähteet

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet

  1. a b c d e Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  2. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 13.1.2010)
  3. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
  4. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  5. a b c Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  6. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  7. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Muolaan kylät

Ala-KuusaaHanttula 2Harvola • Hattula • Heikkilä 3Heimala 5HimalaHotokka • Ilola • Jaarila 5Jääskelä 1Kallainen 5Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3Lattula • Lavola • Lehtokylä 5LeipäsuoLeirilä 3MuolaankyläMyhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1PaakeliPassilaPeikola • Peippola • PerkjärviPerkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1PälliläRetukyläSaavola 4Sakkalila 5Selola 5Soittola 2SokialaSormulaTaaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-HotokkaYlä-Kuusaa

Kyyrölän kylät

Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja

Huomautuksia

1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.