Ylä-Hotokka

Ylä-Hotokka oli kylä Muolaan kunnan luoteisosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Kylä sijaitsi Muolaanjärven luoteisrannalla noin 20 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen[1] ja noin 35 kilometriä Viipurista kaakkoon.[2] Ylä-Hotokan naapurikyliä olivat idässä Hotokka ja lännessä Leipäsuo. Lisäksi kylä rajoittui etelässä Valtion omistamaan Pällilän kruununpuistoon ja pohjoisessa kylän erotti naapurikunnan Heinjoen rajasta Määttälän kylän ulkopalsta.[1] Nykyisin Ylä-Hotokan alueella on asutusta, mutta sillä ei ole venäläistä asutusnimeä, vaan se luetaan Hotokan kylän osaksi.[3][4][5]

Kyläkuva

Ylä-Hotokan kyläkeskus sijaitsee Viipurista Kyyrölän ja Kivennavan kautta Kuokkalaan johtavan kantatie 63 varrella ja Ylä-Hotokassa tästä tiestä erkanee maantie Leipäsuon asemalle.[6] Ylä-Hotokka kuului Hotokan koulupiiriin.[7]

Historia

Ylä-Hotokan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[8] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Oinalan asukkaat asutettiin Humppilaan.[9][2]

Lähteet

  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet

  1. a b Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  2. a b Repo 1952, s. 466
  3. Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 19.1.2010)
  4. Karjalan kannas, historian ja kulttuurin muistomerkkejä 1:200 000. Laktio Star corp., 1991. Kartan verkkoversio (viitattu 19.1.2010)
  5. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  6. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
  7. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 238. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  8. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  9. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Muolaan kylät

Ala-KuusaaHanttula 2Harvola • Hattula • Heikkilä 3Heimala 5HimalaHotokka • Ilola • Jaarila 5Jääskelä 1Kallainen 5Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3Lattula • Lavola • Lehtokylä 5LeipäsuoLeirilä 3MuolaankyläMyhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1PaakeliPassilaPeikola • Peippola • PerkjärviPerkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1PälliläRetukyläSaavola 4Sakkalila 5Selola 5Soittola 2SokialaSormulaTaaperniemi • Telkkälä • Tervola • TurulilaVesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa

Kyyrölän kylät

Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja

Huomautuksia

1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.